Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
30123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031123

Subscribe RSS

 Sukuni kaukaista muisteloita ja historiaa
15.04.2012 16:01

Kurkien Laukossa

Laukon kylään, Satakunnan ja Hämeen vanhojen maakuntien rajaseudulle, asettui 1400-luvun alkupuolella asumaan laamanni Jeppe Kurki. Suomalaisen aatelissuvun ja suurkartanon lähes neljä vuosisataa kestänyt yhteinen taival oli alkamassa.

Keskiaikaisista Laukon herroista maineikkain on Klaus Kurki, Elinan surma -balladin traaginen sankari. Tosielämässä Klausin pojasta Arvid Kurjesta tuli Suomen katolisen ajan viimeinen piispa. Valtansa ja vaurautensa vertauskuvaksi Kurjet rakennuttivat 14001500-lukujen vaihteessa Laukkoon kivisen kartanolinnan.

Suurimmillaan Laukko oli 1600-luvun alkupuolella. Silloin kartanossa isännöi Suomen mahtavin mies, valtaneuvos Jöns Kurki. Isänsä jalanjäljissä kulkeneen Gabriel Kurjen Laukossa elettiin eurooppalaista barokkielämää kokkeineen ja hovimestareineen.

Kurkien ja Laukon yhteinen taru päättyi vuonna 1817, kun Claes Kurki myi Venäjän vallan alle jääneen sukukartanonsa arkkiatri Johan Agapetus Törngrenille.

 


Linkki




 KREIKAN TILANNE TALOUS-SUHDANTEESSA
09.05.2010 12:37 | SIT. VESIVEIKKO, VEGE43 VEIKKO, NEVERBACKA JNE

Näinä aikoina talousuutiset herättävät jatkuvasti enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.

Tälle globaalille talouskriisille ei ole olemassa samantyyppistä edeltäjää, joten siitä toipumistakaan ei kukaan osaa kunnolla ennustaa.

Samasta syystä myös talouspolitiikkaa kehitetään nyt lennossa.

Hyväksi koettuja patenttiratkaisuja ei ole käytettävissä sen paremmin maailman keskuspankkiireilla kuin valtiovarainministereilläkään.

Maailman julkista taloutta riivaavat talouskriisin jälkeen valtavat alijäämät.

Suomenkin julkisen talouden vaje on mittava, mutta silti se kalpenee monen muun maan tilanteen rinnalla.
Ikävämpi puoli asiassa on se, että olemme nyt vajeinemme kaikki samassa veneessä.

Ei ole yhteisvaluutta eurossa mukana olevaa maata, jonka tapa hoitaa omaa julkista talouttaan olisi yhdentekevä asia meidän suomalaisten kannalta.

Pörssit ja rahamarkkinat reagoivat talousuutisiin herkästi ja usein myös ylilyöden, kuten tapansa on. Nousut ja laskut ovat markkinoilla voimakkaita.

Talouskatastrofi romahdutti pörssikurssit pohjamutiin. Nyt pörssin nousua on riittänyt jo pitkään. Toisaalta se kuoppakin, josta pörssi vuosi sitten nousuun lähti, oli ennätysmäisen syvä.

Kaiken markkinahälyn keskellä on vaikeaa tehdä talouden kehityksestä luotettavia ennusteita vähänkään pidemmällä sihdillä.

Yritysten odotukset tulevasta ovat kohentuneet ja kuluttajien usko tulevaisuuteen on pysynyt vahvana.
Nousu on jo alkanut, mutta kuinka voimakas ja kestävä se on?

Entä mitä talouspolitiikalle ja budjetille tapahtuu, jos niiden pohjana oleva ennuste osoittautuu huomattavan epävarmaksi?

Kaikeksi onneksi ennustepoikkeamien vaikutus julkiseen talouteen on suurelta osin automaattinen ja vieläpä oikeansuuntainen. Niin kutsuttu finanssipolitiikan automatiikka tasaa osaltaan suhdanteiden vaihtelua.
Talouden kääntyminen nousuun lisää verotuloja ja hillitsee menojen kasvua.

Ennusteita paremmaksi osoittautuva talouskehitys korjaisi siis automaattisesti julkisen talouden tasapainoa, ja tähän kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä.

Talouspolitiikassa onkin juuri nyt tärkeintä vaalia talouden ripeän elpymisen edellytyksiä.

Verotuksen rakenteellisella uudistamisella on tärkeä osa, kun haluamme edistää talouden paluuta kasvun tielle, kohentaa kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä.

Tällöin jotkin verot kevenevät, toiset voivat myös kiristyä.

Verotuksen kokonaistaso täytyy kuitenkin pitää määrätietoisesti kurissa, jotta myös yksityinen sektori saa riittävästi tilaa hengittää ja toipua taantumasta.

Yleinen verotuksen tason kiristäminen leikkaisi helposti orastavalta talouskasvulta siivet, joten sille tielle ei pidä taantuman jälkeen sortua.

Yksi asia kumminkin on varmaa - vaikka tätä mietinkin - niin ei pidä tässä tilanteessa rakentaa lisää ydinvoimaa vaan etsittävä muut ratkaisut - taloustaantuman keskellä - olkoonkin että Suomi on tulevassa ajassa aika ikävässä tilanteessa ja riippuvuus-suhteessa muihin maihin.

TÄMÄ ON NYT SITTEN TOSIASIAA JA TOIVOTTVASTI EU OSAA LUOVIA TALOUTENSA VÄLJEMMILLE VESILLE, JA TÄLLÄ ON VAIKUTUKSENSA MYÖS SUOMEN TALOUTEEN NYT JA TULEVAISUUDESSA. MENTIIN TALOUSLIITTOON SEN KUMMEMMIN AJATTELEMATTA ETTÄ JOKU VALTIO VOI NS. PETTÄÄ JA SALATA TALOUSSUHTEENSA TALOUSLIITTOON - NIINKUIN NYT KREIKKA TEKI - JA ASIA PALJASTUI KUN EDELLINEN HALLITUS KAATUI - MITENKÄHÄN MEILLÄ - KOTOKUTOISESSA SUOMESSA JOS SAMA GENAARIO TOTEUISI ?
 


( Päivitetty: 09.05.2010 12:43 )

 - SIT. VESIVEIKKO, VEGE43 VEIKKO, NEVERBACKA JNE | Kommentoi




 kirjoituksia lisää alla olevassa osoitteessa
21.07.2008 15:14 | veikko jaskari

katso myös  example

http://www.omasana.fi/vege43-palsta


( Päivitetty: 09.05.2010 12:26 )

 - veikko jaskari | Kommentoi




 Työttömän turva
17.12.2009 21:06 | vege43, veikko jaskari

–Peruspäiväraha/työmarkkinatuki on 25,63 euroa päivältä, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa.
–Peruspäivärahaa voi saada jäädessään työttömäksi, ellei saa ansiosidonnaista päivärahaa, ja siihen eivät puolison tulot vaikuta. Työmarkkinatukeen ne ja vanhempien tulot vaikuttavat.
–Työmarkkinatukea maksetaan ensi kertaa työtä etsivälle tai yli 500 päivää ansio- tai peruspäivärahaa saaneille.
–Ilman lapsikorotuksia peruspäivärahan/työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 551 euroa kuukaudessa.
–Aktivointilisä nostaa tämänhetkisten päätösten mukaan tukea 4,41 euroa/päivä ja Sata-komiteasta tulossa olevan esityksen mukaan 6 euroa/päivä.
–Aktivointilisä nostaa tuen siten keskimäärin 651 euroon kuukaudessa ja uuden korotuksen kanssa keskimäärin 671 euroon kuukaudessa.
–Tukea korotetaan huollettavina olevien alle 18-vuotiaiden lasten perusteella. Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 4,86 euroa/päivä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,13 euroa/päivä ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,19 euroa/päivä. Tällä ei taatusti tule toimeen mutta ne jotka päättävät eivät taida tietää mitä eläminen Suomessa nykyisin maksaa - sikis kansalaisia on helppo pompottaa luukulta luukulle


 - vege43, veikko jaskari | Kommentoi




 03.10.2009 15:07 | VEIKKO.JASKARI
KUN 60 LUVUN VAIHTEESSA KARKASIN POHJANMAALTA SILLOISTA TYÖTTÖMYYTTÄ PAKOON JASKARI - KORPELAN SEITSEMÄNNEN OKSAN SEITSÄMENNEN HAARAN SEITSEMÄNNEN SUVUN VESANA EN TIENNYT ETTÄ JONAKIN PÄIVÄNÄ JA ELÄKKEELLÄ OLLESSA VIELÄ VÄSÄÄN KOTISIVUJA JA NIILLE KERROTTAVAA JOS JOLLAKIN LAILLA - MENNEESTÄ AJASTA JA JOSKUS JOPA SUOMEN KEHITYKSESTÄ JA POLITIIKKOJEN TEKEMISISTÄ JA TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISISTÄKIN.

KUMPA VAIN JOKAINEN SUOMALAINEN AJATTELISI OMILLA AIVOILLAAN JA TEKISI ASIOITA SEN MUKAAN NIIN ETTEI MATKITA MITÄ MUISSA NAAPURIMAISSA TEHDÄÄN, SE OLISI ERITTÄIN VARTEENOTETTAVA NEUVO - SILLOIN EI NIIN OLISI RIIPPUVAINEN ESIN VAIKKA EU:N TEKEMISISTÄ JA TALOUSLIITON RIIPPUVUUDESTA - OLETTAEN ETTÄ TEKEMISET OLISI KOTIKUTOISTA - ITSE TEHTYÄ

SUOMEN TULEVAT POLVET OVAT MONIEN HAASTEIDEN EDESSÄ JOS OLEMME TEHNEET ARVOVALINTOJA VÄÄRIN TAI JOS ENERGIAN HANKINTA JA VALINTA OLISI VÄÄRILLÄ JÄLJILLÄ - SEN AIKA VAIN NÄYTTÄÄ JA UUDET PÄTTÄJÄT ARVIOIVAT - EN KUITENKAAN HALUISI OLLA SILLOIN NÄKEMÄSSÄ JOS VALINTAMME EI KESTÄISI PÄIVÄNVALOA - SELLAISTAKIN ON HUOMATTAVISSA MAILMALLA,, MM ATOMIENERGIAN AIKAANSAAMAT TUHOT TAI NIILLÄ HANKITTAVA SÄHKÖ - JOKA JOKA TAPAUKSESSA JÄTTÄÄ JÄLKENSÄ TULEVILLE SUKUPOLVILLE - EI KOSKAAN PITÄSI EM VALINTAA TEHDÄ JA JÄTTÄÄ TULEVILLE SUKUPOLVILLE TÄTÄ ONGELMAA SILLÄ TOSIASIASSA SE SITÄ ON

 - VEIKKO.JASKARI | Kommentoi



©2019 Blogi | VEIKKO M JASKARIN KOTISIVUT - suntuubi.com